# Suomi on riippuvainen Kiinan-kaupasta

Vuonna 2018 Suomesta vietiin Kiinaan tavaroita 2,3 miljardin euron arvosta. Paperimassa oli selkeästi suurin vientituote, ja sen osuus olikin 26 prosenttia kaikesta Kiinan-viennistä. Myös moottoreita, koneita ja muita teollisuuden laitteita vietiin Kiinaan runsaasti, noin 18 prosentin verran. Muita merkittäviä vientituotteita olivat sähkölaitteet, malmi ja metalliromu. Suomen kokonaisviennistä Kiinan osuus oli 5,5 prosenttia. Tuonnin arvo sen sijaan oli lähes kolme miljardia euroa. Melkein puolet Kiinasta tuotavista tuotteista oli elektroniikkaa, kuten älypuhelimia ja tietokoneita. Merkittävän osa muodostivat lisäksi erilaiset tekstiilit, vaatteet ja jalkineet.

Kiina on noussut viime vuosina Suomen vienti- ja tuontimaiden tärkeimpään viisikkoon. Lisäksi Kiina on tärkeä palanen kaupankäynnissä myös Euroopan unionille, mikä heijastuu myös Suomeen. Tuonti on Suomessa merkittävämpi osa Kiinan-kauppaa kuin vienti. Toistaiseksi Kiina ei ole noussut Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden – Saksan, Ruotsin ja Venäjän – ohitse. Aasian maista Kiina on kuitenkin Suomelle ylivoimaisesti suurin kauppakumppani, ja Kiinan uskotaan olevan kiinnostunut Suomesta tulevinakin vuosina. Osa ihmisistä pelkää, että Kiinan vaikutusvallan mahdollinen kasvaminen tekee Suomesta riippuvaisen Kiinasta. Tällöin Suomella olisi pienemmät mahdollisuudet puuttua esimerkiksi Kiinan sisäisiin ihmisoikeusongelmiin. On jopa väläytelty skenaariota siitä, että sananvapaus Suomessa rajoittuisi tällaisen taloudellisen riippuvaisuuden myötä. Lisäksi kiinalaiset ja suomalaiset arvot eroavat pitkälti toisistaan. Siinä missä Suomessa yksityisyyden suoja pitää huolen kansalaisen yksityisyydestä, Kiinassa kansalaisia valvotaan teknologian avulla jokseenkin kyseenalaisin ottein. Tämän vuoksi erityisesti teknologisessa yhteistyössä ollaan varuillaan. Jos Kiina-yhteistyön lisääntyessä samanlainen ilmiö rantautuisi Suomeen, oikeusvaltion käsite saattaisi horjua.